Tiedätkö, paljonko kello on Sydneyssä, New Yorkissa, Tokiossa tai Honolulussa? Aikavyöhykkeet aiheuttavat sen, että kun aurinko nousee Helsingissä, samaan aikaan Havaijilla valmistaudutaan yöpuulle.
Tämä kellonaika laskuri on näppärä työkalu, kun haluat vertailla kellonaikoja kahden eri lokaation välillä. Aseta vain laskuriin haluamasi aikavyöhykkeet ja näytä kello, niin se kertoo sinulle, mitä kello on.
Aikavyöhykkeitä on yhteensä 24, ja yleensä kellonaika siirtyy kokonaisin tunnein eteen- tai taaksepäin. On kuitenkin myös alueita, joilla ero voi olla 30 minuuttia tai 45 minuuttia.
Oikea aika voi siis olla haastavaa laskea päässä. Sekaannuksia tulee helposti etenkin, jos sinulla on yhteistyökumppaneita tai ystäviä useissa eri kaupungeissa ympäri maailmaa.
Kukaan ei halua tulla häirityksi puhelinsoitolla kesken yöunien, joten aikaerot on hyvä tarkistaa ennen yhteydenottoa. Tämä digitaalinen kello on siihen loistava väline. Se on sopiva kaikille, jotka ovat tekemisissä eri aikavyöhykkeillä asuvien ihmisten kanssa — olipa syy siihen mikä tahansa.
Voit käyttää aikalaskuria joko tämänhetkisen ajan selvittämiseen tai syöttää työkaluun jonkin muun haluamasi ajan. Testaa digitaalinen kello nyt, niin saat tietää, paljonko kello on missä päin maailmaa tahansa!
Nettikello kertoo myös kaiken olennaisen kelloista – jos sinua pohdituttaa mikä on maailman vanhin tai kallein kello, tarkista Kellofaktat artikkelimme.
Mitä aikavyöhykkeet oikeastaan ovat
Mitä aikavyöhykkeet sitten tarkalleen ovat ja miksi ne on otettu käyttöön? Eikö olisi helpompaa, että kello näyttäisi samaa kaikkialla? Katsotaan asiaa tarkemmin.
Aikavyöhykkeet ovat pitkittäin kulkevia maantieteellisiä alueita, jotka jakavat maapallon 24 osaan, kukin leveydeltään 15 pituusastetta.
Tämä myötäilee maapallon kiertoliikettä: maapallo kun pyörii noin 15 astetta joka tunti. Se tekee 360 astetta 24 tunnissa, eli yhden vuorokauden aikana maapallo pyörähtää yhden kerran itsensä ympäri. Kiertoliikkeen johdosta aurinko nousee ja laskee eri aikaan eri puolilla maailmaa.
Yhteinen aikajärjestelmä tuli tarpeelliseksi, kun matkustaminen nopeasti paikasta toiseen tuli mahdolliseksi. Aikavyöhykkeet luotiin, jotta paikallinen kellonaika saatiin tahdistettua auringon nousu- ja laskurytmiin.
Sen ansiosta aurinko on joka paikassa korkeimmillaan keskipäivällä, ja vastaavasti keskiyö on kaikkialla klo 00:00.
Sandford Fleming ja aikavyöhykkeiden historia
Koordinoitu kellonaika otettiin käyttöön 1880-luvulla. Niiden keksijä oli kanadalainen rautatieinsinööri Sandford Fleming, joka esitti ajatuksen 24 aikavyöhykkeestä vuonna 1876.
Tätä ennen kaikilla maapallon alueilla oli oma paikallisaikansa. Paikallinen kellonaika tarkistettiin aina keskipäivän koitteessa: kun aurinko oli korkeimmillaan, kello oli 12. Keskiyön taas määriteltiin olevan silloin, kun aurinko oli kaikkein kauimmillaan maasta.
1880-luvulla rautatieliikenteen käyttäminen yleistyi, ja matkustaminen muuttui nopeammaksi. Junaliikenteelle tarvittiin yksiselitteinen tapa ilmaista aikatauluja, mikä teki yhteisestä aikajärjestelmästä tarpeellisen.
Flemingin aikavyöhykkeistä keskusteltiin ensimmäisen kerran kansainvälisellä tasolla vuonna 1881 Venetsiassa järjestyssä konferenssissa. Tällöin yksimielisyyttä ei vielä löytynyt, vaan maailman kellonajat jäivät entiselle tolalleen.
Ehdotusta käsiteltiin uudestaan vuonna 1884, tällä kertaa Yhdysvaltojen Washingtonissa. Neuvottelujen jälkeen idean hyväksyi 25 maata.
Flemingin ajatuksen mukaisesti maapallo jaettiin 24:ään, 15 pituuspiiriä leveään maantieteelliseen osaan. Ehtona pidettiin, että valtiot saivat poiketa vyöhykkeistä, mikäli käytännön tarpeet niin vaativat.
Aikavyöhykkeet päätettiin määrittää Greenwichin ajan mukaan, ja sen vahvistettiin olevan maailmanlaajuinen yleisaika. Se määrää edelleenkin pohjan sille, paljonko kello on.
UTC aika eli nollameridiaani
Vyöhykkeiden perustana on UTC aika (Coordinated Universal Time), joka tunnettiin aiemmin GMT:nä (Greenwich Mean Time). Verrantopistettä kutsutaan myös nollameridiaaniksi, ja se lävistää Lontoossa sijaitsevan Greenwichin kuninkaallisen observatorion.
Muut aikavyöhykkeet ilmoitetaan joko miinus- tai plusmerkkisenä nollameridiaaniin nähden.
Esimerkiksi Ruotsi, joka sijaitsee yhden aikavyöhykkeen itään Lontoosta, kuuluu UTC+1 -alueeseen. Sen sijaan vaikkapa Los Angeles, joka sijaitsee seitsemän aikavyöhykettä länteen Lontoosta, kuuluu UTC-7-alueeseen.
On otettava huomioon, että UTC aika voi muuttua kesäaikaan. Esimerkiksi Ruotsin aikavyöhyke muuttuu kesällä UTC+2:ksi. Jotta homma ei menisi turhan yksinkertaiseksi, kaikki maat eivät kuitenkaan ole ottaneet käyttöönsä kesäaikasiirtymää.
Voi siis olla hieman odotettua hankalampaa laskea, mitä kello on nyt. Oikea aika on kaikkein helpointa tarkistaa laskurin avulla.
Aikavyöhykkeet ovat suoria – vai ovatko sittenkään?
Teoreettisesti aikavyöhykkeet ovat aina suoria linjoiltaan: ne halkovat tasaisin välimatkoin maapallon pitkittäissuunnassa. Rinnakkaisten vyöhykkeiden aikaero on lähes aina tasan yhden täyden tunnin.
Näitä rajoja noudatetaan merialueilla säntillisesti, mutta maalla tilanne on toinen. Useissa maissa käytetään yleisesti sitä aikavyöhykettä, jonka sisään keskeisin osa maasta sijoittuu. Maan läpi voi siis kulkea useampia vyöhykkeitä, mutta käytössä on vain yksi kellonaika.
Monet maantieteellisesti suuret valtiot, kuten Venäjä, Yhdysvallat, Australia tai Brasilia, käyttävät sen sijaan niitä halkovien aikavyöhykkeiden mukaisia kellonaikoja. Esimerkiksi Venäjällä on käytössä peräti yhdeksän aikavyöhykettä.
Rajat eivät kuitenkaan yleensä mukaile tarkasti pituuspiirejä, vaan osavaltioiden, provinssien, territorioiden ja muiden hallintoalueiden rajoja.
Vastaavasti Kiinassa on päätetty pitää vain yksi aikavyöhyke siitä huolimatta, että sen maa-alueiden läpi menee kolme kokonaista ja kaksi osittaista vyöhykettä.
Tämä johtaa erikoisiin tilanteisiin. Esimerkiksi Kiinan länsirajalla kello on yksi, mutta heti rajan toisella puolella Intiassa kello näyttää aamukymmentä – noin suunnilleen, Intia kun on vielä oma poikkeuksensa sääntöön.
Minuuttipeliä maailmalla
Luulitko, että tämä oli tässä? Lisätään vielä hieman maustetta soppaan!
Kuten edellä kerroimme, vyöhykkeiden väliin jää lähes aina yksi täysi tunti. Joissain maissa on kuitenkin käytössä hieman normaalista poikkeavat vyöhykkeet.
Esimerkiksi Intiassa kellonaika on 2 tuntia ja 30 minuuttia edellä Suomen aikaan verrattuna. Maan aika on siis UTC+5:30.
Nepalissa puolestaan kellonaika on UTC+5:45. Jos siis matkustat maahan, huomaat perille päästyäsi kellon olevan 5 tuntia ja 45 minuuttia edellä.
Näiden kahden maan väliin jää taas vain 15 minuutin aikaero. Muita normaalista poikkeavia vyöhykkeitä ovat esimerkiksi:
- Sri Lanka UTC+5:30
- Myanmar UTC+6:30
- Chathamin saaret (Uusi-Seelanti) UTC+12:45
- Newfoundland ja Labrador (Kanada) UTC-3:30
Aikaerot ja maailman kellonajat voivat siis vaihdella hieman epäloogisestikin. Varmin tapa tietää aika nyt eri puolilla maailmaa on digitaalinen kello, joka muuntaa ajan vyöhykkeen mukaisesti.
Ajan Arvoitukset – Sekuntien Taistelu Maailman Aikavyöhykkeillä
Aika on universaali ja samalla syvästi henkilökohtainen kokemus. Maapallon pyörähtäessä jokainen sekunti kulkee vääjäämättömästi eteenpäin – mutta mikä on ”nyt”, kun aikaa mitataan eri tavoin ympäri maailmaa? Kun Helsingissä aamu valkenee, toisella puolella maapalloa, Havaijilla, yö hiljenee.
Aikavyöhykkeet pirstovat kellon ajat tuntien ja jopa minuuttien eroihin, mutta todellisuudessa koko planeettamme on yhden kiertoliikkeen varassa. Sekuntipeli näkyy arjessa, kun hoidamme työasioita ulkomaisten kumppaneiden kanssa tai suunnittelemme matkoja eri aikavyöhykkeille.
Yhden sekunnin viive voi olla merkityksetön yksinään, mutta globaalissa mittakaavassa se kasvaa tärkeäksi osaksi kansainvälisen yhteistyön synkronointia. Kasinopeleissä esimerkiksi sekunnin viive voi tehdä eron hyvän ja huonon pelikokemuksen välillä. Tällöin parhaat pikakasinot erottuvat joukosta nopeiden talletuksien ansiosta.
Aika on jatkuvasti liikkeessä, ja sen hallitseminen vaatii tarkkuutta – olipa kyseessä sitten kauppasopimus tai ystävän kanssa sovittu puhelu eri puolilla maailmaa. Tässä sekuntipelissä digitaaliset työkalut auttavat pitämään meidät synkronissa maailman moninaisten aikojen kanssa.
Suomen virallinen aika
Suomen aikavyöhyke on EET-alueella eli maamme sijaitsee Itä-Euroopan aikavyöhykkeellä. Tarkalleen ottaen olemme ko. aikavyöhykkeen läntisellä reunalla. Talvisin aikavyöhykkeemme on UCT+2, mutta kesäaikaan se muuttuu UTC+3:ksi.
Tämä tarkoittaa, että virallinen aika on Suomessa kaksi tai kolme tuntia koordinoitua yleisaikaa jäljessä. Aikaero muille vyöhykkeille taas riippuu siitä, mistä alueesta on kyse — yllä oleva kellonaika laskuri toimii apuna sen selvittämisessä.
Koko Suomen alueella on käytössä vain yksi kellonaika, eli maamme sijoittuu kokonaan yhdelle aikavyöhykkeelle. Tarkan matemaattisen vyöhykejaon mukaisesti siivu Suomen länsiosasta tosin kuuluisi UTC +1 -alueeseen.
Suomen näkökulmasta tarkasteltuna kello on aina paikallista aikaamme edellä, jos vyöhykkeen luku on suurempi kuin +2 (tai +3). Jos taas vyöhykkeen luku on tätä pienempi, kello on meidän aikaamme jäljessä.
Kesä- ja talviaika
Iso osa etenkin pohjoisilla leveysasteilla sijaitsevista valtioista siirtää kelloja tunnilla eteenpäin kesän ajaksi. Lopun aikaa vuodesta on käytössä talviaika, jota pidetään myös normaaliaikana UCT+0:aan verrattuna.
Tämän johdosta virallinen aika vaihtelee riippuen siitä, kummalla kaudella ollaan menossa.
Erillisellä kesäajalla pyritään siihen, että päivänvaloa jäisi enemmän käyttöön ihmisten valveillaolon aikana, sillä kesäaamuisin aurinko nousee hyvin aikaisin.
Trooppisilla sekä sub-trooppisilla alueilla päivänvalo jakautuu tasaisemmin ympäri vuoden, joten kesäaikaa ei oikeastaan käytetä.
Euroopan unionin alueella kaikki jäsenvaltiot käyttävät kesäaikaa. Jakson vaihtumisen ajankohta on standardisoitu: se alkaa maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja päättyy lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Kellonaika siirtymälle on 01:00 UTC+0.
Kesäaikaan siirtymisen eduista ja haitoista on käyty paljon keskustelua – voit lukea niistä lisää tällä sivustolla.
Etenkin Suomi on ajanut siitä luopumista ponnekkaasti. Vuonna 2018 aloite etenikin EU-komission punnittavaksi. On todennäköistä, että EU:n jäsenvaltiot saavat tulevaisuudessa itse päättää, haluavatko käyttää kesäaikaa vai eivät.
Tämän sivun nettikello ottaa huomioon kesäajan vaihtelun, joten voit tarkistaa helposti, mikä on oikea aika.
AM ja PM – mitä nämä tarkoittavat
Eri maissa käytetään hieman vaihtelevia tapoja ilmaisemaan, paljon kello on. Suomessa on totuttu 0–24 tunnin järjestelmään, jossa kellonaika lähtee nollasta aina keskiyöllä ja jatkuu numeraalisessa järjestyksessä aina kellon ympäri 24:ään saakka.
Monissa maissa käytetään tämän sijaan AM- ja PM-ilmaisuja. Tämä on tyypillistä esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja muissa englanninkielisissä maissa.
AM-ajasta puhutaan silloin, kun kello ei ole vielä ylittänyt puolta päivää. Esimerkiksi 9AM tarkoittaa kello yhdeksää aamulla.
PM-aikaa taas käytetään, kun kello ylittää 12:00. Esimerkiksi 9PM on suomalaiseen tapaan ilmaistuna klo 21:00.
Aikojen ilmaisu tällä kahden syklin tavalla saattaa aiheuttaa hämmennystä siihen tottumattomassa. Virallisissa asiakirjoissa voi olla myös säännöksiä siitä, millaista ajan ilmaisun muotoa niissä saa käyttää – asia on siis hyvä tarkistaa.
Aikaero rasittaa kehoa
Etenkin paljon matkustelevat tietävät varmasti, että aikaerot ovat keholle rasittavia. Keho on tottunut tiettyyn vuorokausirytmiin, ja kun aikavyöhyke muuttuu äkillisesti, seurauksena voi olla esimerkiksi unettomuutta, väsymystä, suorituskyvyn heikkenemistä ja muita fyysisiä oireita.
Elimistö pyrkii sopeutumaan aikaeroon parhaansa mukaan. Sopeutumiseen kuluva aika riippuu siitä, kuinka monta aikavyöhykettä on ylitetty. Kiintoisa fakta on se, että aikaerot rasittavat eri tavalla myös riippuen siitä, mihin suuntaan lennämme.
Ihmisen on helpompi sopeutua aikaeroon länteen päin lennettäessä kuin itään päin lennettäessä. Tämä johtuu siitä, että kehon sisäisen kellon on helpompi jätättää kuin edistää käyntiään.
Aihetta on tutkittu paljon, ja aikaerorasituksesta toipumisen keskimääräinen aika voidaan laskea seuraavilla kaavoilla:
- Itään lennettäessä ylitetyt aikavyöhykkeet jaetaan kahdella
- Länteen lennettäessä ylitetyt aikavyöhykkeet jaetaan 2,5:lla
Esimerkiksi jos lennät Helsingistä Los Angelesiin, ylität kymmenen aikavyöhykettä länteen päin. Tällöin toivut aikaerorasituksesta keskimäärin neljässä vuorokaudessa (10 / 2,5 = 4).
Kun sitten suuntaat takaisin kotimatkalle eli itään päin, toivut samasta aikaerorasituksesta viidessä vuorokaudessa (10 / 2 = 5).
Tältä sivustolta voit löytää muun muassa vinkkejä siihen, kuinka aikaeroon voi valmistautua ja miten siitä voi toipua nopeammin.
Kellonaika laskuri – huvia ja hyötyä
Kuten olet saanut huomata, kellonajat voivat olla yllättävän mutkikkaita! Kellonaikalaskuri onkin oleellinen työkalu kaikille, jotka tekevät töitä ulkomaisten asiakkaiden tai kollegoiden kanssa. Se on hyödyllinen myös kaikille, joilla on ystäviä ympäri maailmaa.
Lisäksi voit käyttää sitä apuna lomamatkojen suunnittelussa. Voit katsoa, mikä on aikaero kohteesi ja lähtökaupunkisi välillä, ja valmistautua sitten aikaerorasitukseen sen mukaisesti.
Nettikello on loistava apuväline: sen avulla tarkistat nopeasti, paljon kello on eri aikavyöhykkeillä. Vilkaise, mitä kello nyt näyttää tai aseta laskuriin haluamasi ja näytä kello sen jälkeen.
Työkalu on helppokäyttöinen ja täysin maksuton – voit käyttää sitä vapaasti omien tarpeidesi mukaan.